Lämmin hento tuuli, 1/2 aurinkoinen päivä, aurinko harmaan harson takana. Nyt illalla harso on keräytynyt pehmopilviksi ja sineä välkkyy siellä täällä. Lähdimme aamulenkille aika myöhään noin 1 p.m., koska viimeinen yölenkki oli 3 a.m. tänään. Palasimme vasta  reilut 3h:n jälkeen. Me näimme, kun komea Turmfalke (tinnunculus) lenteli ehkä saalista etsien. Kaksi sitruunaperhosta liihoitteli pensaikossa; jo 3 vkoa sitten tulivat ensimmäiset sitruunaperhoset tervehtimään. Kirkas purovesi solisi vuorilta alas. Sitä Laika-tyttö maisteli monasti ja käveli puroa pitkin kuin me ennen lapsena.  Kimalainenkin myllersi maassa selällään, selvisi siitä kylläkin hyvin lentoon. Mustarastaita, tiaisia, peippoja on päivittäin katselemassa kun kuljemme heidän alueillaan. Koiria emme tavanneet, oli joku koirien kilpailu lähellä reittiämme, sinne kyllä Laikan mieli teki, hajuja kun riitti, mutta en uskaltautunut vielä lähestyä koiralaumaa tämän terhakan tytön kanssa. Siitä tuli pieni kiukuttelu - ois ollut kiva tavata kavereita, mutta...... Laika on vasta 3nella luokalla kansakoulua ja nämä olivat jotain opiskelijoita keitä testattiin.

Kotiin tultua vitamiini- mineraali-ruiske: Turkin bioviikunoita ja taateleita, italian tulivuorenlaava-alueen 1/2 veriappelsiineja, nekin täysin ruiskuttamattomia tai muun kemian tärvelemiä. Oli kuin Eden puutarhassa. Kiitimme ENKELIÄ tästä pvästä, kuten jokaisesta, minkä ilolla saamme elää.

Äsken söimme Dinner ja kirjoittelin terveys-ohjelmia, Laika-tytön maatessa pitkäksi venyneenä lattialla ja todennäköisesti seuraten unien ihmeitä. Nyt kakkukahvit ja sen jälkeen kutimuksen kimppuunm ennenkuin siirryn meditatio-maailmaan.