Kun muistelen lapsuusajan koulun suoluokitteluja niin kuvassa  todennäköisesti neva suo, mikä nyt jään peitossa. Voisi tietysti määritellä, että korpea ja rämettä ympärilla ja pieni suolampi keskellä tai iso suon silmä.

Joka tapauksessa kesällä alue on veden peitossa, eikä pahasti mättäitä näy. Ketut, mäyrät ja jänikset asustelevat lähistöllä ja olen usein ajatellut, että mahtavatko ne ylittää tuon, mikä kyllä tuntuu mahdottomalta vesipeitteen takia. Laika-tyttö vain haistelee kuin jälkiä kulkisi veden reunan luo.

Nyt on jääpeite ja voimme seurata kulkeeko siinä jonkun polku.